keskiviikko 19. syyskuuta 2018

Valokuvaa Vantaa: Aviapolis

Nykyisen Aviapoliksen suuralueen keskiaikaisia kyliä ovat Voutila (Brutuby), Ylästö (Övitsböle) ja Tolkinkylä (Tolkby). Voutilan ja Tolkinkylän nimet juontuvat yhteiskunnallisesti tärkeässä asemassa olleista henkilöistä: Tolkinkylässä asui tulkki (ruots. tolk), Voutilassa keskiajan ruotsalaisten uudisasukkaiden asuttamisesta vastannut henkilö (ruots. bryte) ja Ylästö taas tulee kylän perustaneesta Övidh -nimisestä miehestä. Samoin suuralueella sijaitsevassa Veromiehenkylässä on asunut verottaja. Kylät ovat olleet olemassa viimeistään 1400-luvulla.

Nykyinen Lentokentän kaupunginosa on toiminut koko Aviapoliksen suuralueen kehityksen veturina. Vuonna 1952 avattu Helsinki-Vantaan lentoasema, suuret valtaväylät 1960-luvun lopulta sekä vuonna 2015 avattu kehärata ovat houkutelleet alueelle työpaikkoja. Kolmasosa koko Vantaan kaikista työpaikoista sijaitsee Aviapoliksen suuralueella.

Pian lentokentän avajaisten jälkeen Veromiehen alueelle rakennettiin Aero Oy:n korjaamohenkilökunnalle tarkoitettu asuinalue, Aerola. Kyseessä on ainut Vantaalle valmistunut Alvar Aallon suunnittelema kohde.  Aerola valmistui vuoteen 1955 mennessä. Aerolaan kuuluu kaksi rinteeseen porrastuvaa kaksikerroksista asuinrakennusta sekä niiden välissä oleva sauna- ja pesutuparakennus. Rakennuksissa on yhteensä 20 asuntoa, ja koko kokonaisuus on suojeltu asemakaavassa. Rakennusten ja pihapiirin korjaustoimet tulee olla sellaisia, että niiden rakennustaiteellinen ja kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy.

Aerola on Alvar Aallon ainut Vantaalle valmistunut kohde. Se valmistui vuosien 1953-1955 aikana lentokentän korjaamohenkilökunnan asunnoiksi. Kuva: Mikkö Mälkki / Vantaan kaupunginmuseo.
Asuinrakentamisen sijaan alue on tunnetumpi työpaikka- ja teollisuusrakennuksistaan, ja siellä on myös useita modernin teollisen rakennusperinnön kohteita, kuten Auramo Oy:n kaksi rakennusta vuosilta 1964 ja 1970, sekä Wihuri-konsernin rakennukset 1950- ja 1960-luvuilta. Ne edustavat alueen ensimmäisten teollisten rakennusten kerrostumaa ja niiden arkkitehtuurissa on vielä vanhan ajan teollisten rakennusten tunnelmaa punatiilineen. Rakennukset ovat esimerkkeinä siitä, että 1960-luvulla myös teolliseen arkkitehtuuriin panostettiin. Tekniset innovaatiot, kuten pitkän jännevälin teräsbetonikaarirakenteet, veivät omalta osaltaan teollista kehitystä eteenpäin. Samassa korttelissa sijaitsee myös Wihurin Autola, joka on valmistunut 1970-luvulla.

Wihuri Oy:n punatiilirakennukset henkivät 50-60-luvun tunnelmaa. Kuva: Mauno Mannelin / Vantaan kaupunginmuseo. 
Oy Vesijohtoliike-Huber Ab (alkujaan Helsingin Vesijohtokonttori) oli Suomen ensimmäinen LVI-alan yritys, jonka perusti Suomen ensimmäsen vesijohdon rakentaja Robert (Bob) Huber vuonna 1879. Huberin vesijohtoliike muutti Helsingistä maalaiskuntaan 1960-luvun puolivälissä. Niin kutsutut Huberin hallit vihittiin käyttöön lokakuussa 1966. Valmistuessaan ne olivat isoimmat LVI-alan hallit Suomessa. Huberin hallien kokonaisuus on teollisuusrakentamiselle ilmeeltään epätavallisen arkkitehtoninen, ja kaarikattojen rivistöt ovat myös maisemallisesti vaikuttavia. Hallit odottavat korjausta parhaillaan.

Kaarikattojen rivistö on vaikuttava. Kuva: Amanda Eskola / Vantaan kaupunginmuseo. 
Vain parisataa metriä Wihurin tehtailta pohjoiseen sijaitsee Teilimäki, tie, joka on nimetty vanhan mestauspaikan mukaan. Paikka on merkitty vuosien 1775 - 1777 aikana tehtyyn karttaan ”galgplats” ja sen yhteyteen on piirretty hirsipuu. Itse mestauspaikka on hävinnyt rakentamisen alle. Vuoden 1825 jälkeen Suomessa ei ole pantu toimeen kuolemanrangaistusta (pl. sota tai muu poikkeustila), mutta siitä huolimatta mestauspaikalla kerrotaan olleen näkyvissä teilaukseen käytettyjä puurakenteita vielä 1900-luvun alussa. Haastattelujen mukaan mestatut haudattiin aikanaan mestauspaikasta vajaa 1,5 km pohjoiseen sijaitsevalle Ruskeasannan hautausmaalle, jossa myös lainrikkojia poltettiin roviolla. Muistelujen mukaan viimeinen nainen, joka teloitettiin mestauspaikalla, oli lapsensa tappanut äiti. Äiti niiasi papille ja hyvästeli kansan. Tämän jälkeen häneltä katkaistiin pää. Tapauksen oli omin silmin nähnyt Kirkonkylässä Björnsissä asuneen Fredrik Olanderin (s. 1833) isoäiti.

Vuosien 1775-1777 kartassa näkyy nykyisellä Teilimäellä sijainnut teloituspaikka.
Aviapoliksen aluetta kehitetään korkeatasoiseksi asuinalueeksi, jonka rakennusten värit ja materiaalit halutaan soinnuttaa yhteen vanhaan rakennuskantaan. Myös alueen toiminnallisuutta halutaan lisätä. Tietysti museon näkökulmasta kaupungin kehittämisessä halutaan tuoda esiin myös sen historiaa ja säilyttää sen eri kerroksia näkyvissä. Nykyisellään Aviapoliksen historia on huonosti tunnettu, mutta potentiaali tunnettuuden parantamiseen on kenties suurempi kuin millään muulla alueella Vantaalla: asukasmäärien lisäksi kasvussa on lentokenttävierailijoiden määrä, joka lähenee tänä päivänä jo 19 miljoonaa kävijää vuodessa.

Ei kommentteja: