tiistai 23. lokakuuta 2012

Harrasta kulttuuria - elät pidempään!

Useat eri tutkimukset osoittavat kulttuurin harrastamisen vaikuttavan myönteisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveydentilaan. Hyvinvointia lisää sekä kulttuurin aktiivinen tekeminen että osallistuminen kulttuuritapahtumiin.

Kulttuurin harrastaminen, joko tekijänä tai sen kuluttajana, pidentää elinikää, auttaa tuntemaan elämän mielekkääksi ja edistää terveyttä yleensäkin.

Kulttuurin ja terveyden yhteyttä tutkineen FT, dosentti Markku T. Hyypän mukaan kulttuuriaktiivisuudella on suora myönteinen vaikutus ihmisten hyvinvointiin.
Kulttuuriantropologinen terveystutkimus viittaa siihen, että taiteen ja kulttuurin harrastamisella on myönteisiä vaikutuksia elämänlaatuun. Varsinkin museoissa ja taidenäyttelyissä sekä elokuvissa ja konserteissa, käymisen on havaittu edistävän terveyttä. Vaikutussuhteet ovat monimutkaisia ja niiden välisistä yhteyksistä tiedetään toistaiseksi varsin vähän, mutta yhtenä selittävänä tekijänä näyttäisi olevan yhteisöllisyys, jonka kokemista aktiiviset kulttuuriharrastukset vireyttävät.

“Taide kohtaa elämän” –väitöskirjan (Assi Liikanen, 2003) mukaan taidenäyttelyissä ja taidemuseoissa käynti, taideharrastukset, synnyttävät usein yhteisöllisyyttä ja verkostoja, jotka auttavat ihmisiä hallitsemaan elämäänsä paremmin ja tuntemaan elämänsä mielekkäämmäksi. Taide lisää myös viihtyvyyttä elin- ja työympäristöissä.

Ja sokerina pohjalla: jo kymmenisen vuotta sitten Uumajan yliopistossa julkaistussa väitöskirjassa kulttuuriharrastuksilla todettiin olevan vaikutusta ihmisten elämään: taidenäyttelyissä, elokuvissa, konserteissa ja museoissa käyminen sekä konkreettisesti pidensi elämää että paransi sen laatua. Väitöskirjan tekijän, Boinkum Benson Konlaanin mukaan kulttuuria harrastamattomilla on 57 prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin niillä, jotka tavalla tai toisella kulttuuria harrastavat. Kulttuurin harrastamattomuus on Konlaanin tutkimustulosten mukaan yhtä suuri riski terveydelle kuin tupakoiminen.

Väitöskirjassa myös todetaan, että kulttuurin harrastusta ei ole koskaan liian myöhäistä aloittaa ja päinvastoin, saavutettu terveysvaikutus hiipuu, kun kulttuurin kulutus loppuu. Ihmisillä, jotka muuttuivat kulttuuriin välinpitämättömästi suhtautuvista aktiivisiksi harrastajiksi, koettu terveys nousi lähes samalle tasolle kuin niillä, jotka koko ajan kuluttivat paljon kulttuuria. Muutos päinvastaiseen suuntaan heikensi koetun terveydentilan yhtä huonoksi kuin niillä, jotka eivät koskaan olleet harrastaneet kulttuuria. Konlaanin väitöskirja pohjautui 30 vuoden seurantatutkimukseen.

Lisäksi monissa kansainvälisissä tutkimuksissa on myös löydetty yhteyksiä taiteen ja kulttuuritoiminnan positiivisista vaikutuksista muistiin. Seurantatutkimuksissa on selkeästi osoitettu, että mm. museoissa ja kulttuuriharrastuksissa käynti, jos ei aivan estä, niin ainakin siirtää muistihäiriöiden kehittymistä.

Vantaalla kulttuurimenoihin sijoitetut viisi miljoonaa euroa vuodessa on vähän, jos kulttuurin harrastamisen vaikutukset ovat tutkimusten mukaan näin mittavia. Kaupunkilaiset; kulttuuria on kaikkialla!  
 .

Jaana af Hällström

Kirjoitus pohjautuu tekstiini, jonka Suomen museoliitto julkaisi 2008.

torstai 18. lokakuuta 2012

Lähtölaukaus Kirkonkylä tutkimushankkeelle





Kirkonkylähankkeen keskustelutilaisuus 17.10.2012

Pappilan kupeessa sijaitsevaan Pakarintupaan Helsingin pitäjän Kirkonkylään oli keskiviikkoiltana saapunut reilu 20 innokasta ihmistä kuulemaan Vantaan kaupunginmuseon uudesta Kirkonkylä-hankkeesta. Hankkeen tarkoituksena on vuoden 2014 loppuun mennessä tuottaa Kirkonkylän tietopaketti, joka käsittää kirjan kylää koskevista uusista tutkimustuloksista sekä verkkonäyttelyn kylästä.

Jotta Kirkonkylää koskeva tietopaketti saataisiin aikaiseksi, on sitä ennen määrä tuottaa uutta tietoa kylästä. Projektilla on muutamia aihepiirejä, joita on tarkoitus tutkia lähemmin. Nämä ovat arkeologia, rakennustutkimus sekä sosiaali- ja asutushistoria. Pakarituvassa pidetyssä keskustelutilaisuudessa tutkimusalueet esiteltiin kyläläisille, jotka saivat keskustella projektista ja sen aiheista projektivetäjän kanssa.

Koska varhaisimmat Kirkonkylää kuvaavat kartat ovat vasta vuodelta 1699, halutaan arkeologian avulla selvittää miltä kylä näytti ennen tätä. Mielenkiintoinen kysymys on esimerkiksi kylän keskiaikainen sijainti. Onko kylä aina sijainnut samalla paikalla kuin vuonna 1699, jossa kylän keskus on nykyäänkin, vai onko kylä muuttanut sinne jostakin muualta? Olisiko kylä esimerkiksi voinut sijaita aikaisemmin samalla rinteellä, jossa nykyään on pappila?

Projektissa ei kuitenkaan ole tarkoitus kaivella pelkästään vanhoja. Tulevan parin vuoden aikana aiotaan myös dokumentoida kylän lähihistoriaa ja nykytilaa ja verrata sitä sadan vuoden takaiseen tilanteeseen. Yhteiskunta on viime sadan vuoden aikana kehittynyt valtavasti ja meitä kiinnostaa miten tämä näkyy Kirkonkylässä, tai maailman navassa, joksi kyläläiset itse kokevat kylänsä. Siispä pyydämme myös kylän nykyisiä ja vanhoja asukkaita suorittamaan omia kaivauksiaan kirjoituspöytiensä laatikoissa ja kuva-albumeissaan, jotta löytyisi laaja valikoima kylän elämää kuvaavia valokuvia.

Keskustelutilaisuudessa tuli esille paljon hyviä ehdotuksia projektin sisältöön. Erityisesti painotettiin sitä, että tutkimuksesta pitää yrittää saada mahdollisimman elävä. On tärkeää ettei keskitytä liikaa vain rakennuksiin ja paikkoihin ja unohdeta niihin liittyvät ihmiset. Samassa muistutettiin, että projektissa pitäisi näkyä, että kyläyhteisö on edelleenkin hyvin eloisa ja aktiivinen. Tämä on hyvä lähtökohta tutkimukselle ja antaa projektinjohtajalle energiaa kun huomaa kyläläisten itsekin olevan projektista innoissaan!

Andreas Koivisto