Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset eli Kylli-hanke
startattiin iloisilla Kyllin kesteillä Vantaan päivänä 15.5. kaupunginmuseolla. Aurinko
suosi kesteilijöitä ja päivän aikana museolla vierailikin yli 130 ihmistä. Oli upeaa
huomata, että vantaalainen kulttuuriympäristö kiinnostaa kaiken ikäisiä.
![]() |
Ensimmäisille oli jaossa Kylli-ilmapalloja. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo. |
Iltapäivän ajan museovieraille tarjoiltiin kahvia ja pullaa sekä
monenlaista kulttuuriympäristön inspiroimaa tekemistä, kuten kokoelmatietokantaesittelyjä
ja kahvipöytäkeskusteluja. Lisäksi arkeologit pitivät muinaismuistopistettä ja
assistenttimme kotiseutupinssi-pajaa. Keskusteluissa tuotiin
esiin muun muassa huoli peltomaisemien ja viheralueiden säilyttämisestä, pyöräilyreittien
suunnittelusta ja kaupunkikuvan muutoksesta erityisesti Tikkurilassa. Esiin
tuotiin, että vantaalaisesta ympäristöstä halutaan monimuotoinen ja
monikerroksinen. Muistoja ja ajatuksia liittyi esimerkiksi Keravanjoen
varrelle, Sotunkiin, Kirkonkylään ja Håkansbölen kartanoon. Ajatustenvaihto
asukkaiden kanssa onkin yksi koko Kylli-hankkeen päätavoitteista.
![]() |
Arkeologi Petro Pesonen Artefaktia, artefaktia -pisteellä. |
![]() |
Kahvipöytäkeskustelijoiden ajatuksia vantaalaisesta ympäristöstä. |
Toinen Kyllin tavoitteista on kulttuuriympäristökasvatuksen
tarjoaminen ja materiaalien luominen sitä varten. Veteraanipuistossa oli
pystytettynä lasten temppurata, johon oli koottu yksi tehtävä kultakin Vantaan
suuralueelta. Hakunilassa tehtiin käpylehmiä, Tikkurilassa koottiin museon
pienoismalli pehmopalikoista ja Korsossa järjesteltiin kiviä. Koivukylässä taas
mitattiin matka lähimpään metsään, ja Aviapoliksessa valmistettiin tietysti lennokki.
Myyrmäessä temppuilijat etsivät muinaisjäännöksiä ja Kivistössä laukattiin
keppareilla.
![]() |
Kyllin kesteillä valmistui käpylehmiä, -lampaita, -poroja ja oli siellä pari käpylepakkoakin! |
![]() |
Myyrmäen pisteellä tutustuttiin myyrmäkeläisiin arkeologisiin kaivauksiin ja tehtiin löydöksiä. |
![]() |
Museon pienoismallia kasattiin ahkerasti. |
Kestien yhteydessä julkaistiin myös J.P. Pulkkisen
uutuuskirja Sinisiipi, joka on Pulkkisen Vantaa-sarjan ensimmäinen osa. Dekkarisarja
sijoittuu vantaalaisiin maisemiin, Martinlaaksoon, Koivukylään, Myyrmäkeen ja
Keimolaan. Paikalla olivat kirjailija itse sekä kustannustoimittaja Maarit
Halmesarka.
![]() |
Kirjailija J.P. Pulkkinen. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo. |
Päivä huipentui Peltolan koulun 8E-luokan kulttuuriympäristö
-mobiilireitin julkaisuun. Vantaan kaupunginmuseo oli osallisena Suomen
kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n Mobiilireittejä kulttuuriperintöön
-hankkeessa, jossa luodaan toimintamalli koulujen ja museoiden
mobiilireittiyhteistyöhön.
Luokka teki reitin koulunsa lähialueilla sijaitsevista
kohteista. Avukseen he saivat kaupunginmuseolta aineiston eli kuvat ja
tekstejä. Valmiiden aineistojen lisäksi oppilaat saivat pohdittavakseen myös
kohteiden nykymerkityksen. Reitin teko oli oiva tapa tutustua lähialueiden
kulttuuriympäristöön ”eikä se ollut edes vaikeeta”, he totesivat
julkistustilaisuuden haastattelussa. Reitistä on hyötyä myös paljon laajemmin,
sillä sen löytää netistä selaimen kautta kuka tahansa.
- Ainakin tulevien seiskojen kanssa kävellään tää
reitti läpi, totesi luokan historian opettaja Petri Lassi.
Reitti on julkaistu osoitteessa www.tarinasoitin.fi/viertola.
![]() |
Peltolan koulun 8E-luokan kunniakirjojen jakoa ja reitin julkistamistilaisuutta. |
Iloinen kiitos päivään osallistuneille! Syksyllä juhlitaan
saman tyylisellä kaavalla Vantaan 687-vuotissyntymäpäiviä. Juhlat järjestetään
museolla 14. syyskuuta, joka on Vantaan oikea syntymäpäivä.
Sydämellä,
Kylli-täti
Kirjoittaja on Vantaan kaupunginmuseossa työskentelevä kulttuuriympäristölinjaukset -hankkeen projektikoordinaattori Maiju Nurminen