Yli 130 kävijää Kyllin kesteillä!

Vantaan kulttuuriympäristölinjaukset eli Kylli-hanke startattiin iloisilla Kyllin kesteillä Vantaan päivänä 15.5. kaupunginmuseolla. Aurinko suosi kesteilijöitä ja päivän aikana museolla vierailikin yli 130 ihmistä. Oli upeaa huomata, että vantaalainen kulttuuriympäristö kiinnostaa kaiken ikäisiä.

Ensimmäisille oli jaossa Kylli-ilmapalloja. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo.

Iltapäivän ajan museovieraille tarjoiltiin kahvia ja pullaa sekä monenlaista kulttuuriympäristön inspiroimaa tekemistä, kuten kokoelmatietokantaesittelyjä ja kahvipöytäkeskusteluja. Lisäksi arkeologit pitivät muinaismuistopistettä ja assistenttimme kotiseutupinssi-pajaa. Keskusteluissa tuotiin esiin muun muassa huoli peltomaisemien ja viheralueiden säilyttämisestä, pyöräilyreittien suunnittelusta ja kaupunkikuvan muutoksesta erityisesti Tikkurilassa. Esiin tuotiin, että vantaalaisesta ympäristöstä halutaan monimuotoinen ja monikerroksinen. Muistoja ja ajatuksia liittyi esimerkiksi Keravanjoen varrelle, Sotunkiin, Kirkonkylään ja Håkansbölen kartanoon. Ajatustenvaihto asukkaiden kanssa onkin yksi koko Kylli-hankkeen päätavoitteista.

Arkeologi Petro Pesonen Artefaktia, artefaktia -pisteellä. 

Kahvipöytäkeskustelijoiden ajatuksia vantaalaisesta ympäristöstä.

Toinen Kyllin tavoitteista on kulttuuriympäristökasvatuksen tarjoaminen ja materiaalien luominen sitä varten. Veteraanipuistossa oli pystytettynä lasten temppurata, johon oli koottu yksi tehtävä kultakin Vantaan suuralueelta. Hakunilassa tehtiin käpylehmiä, Tikkurilassa koottiin museon pienoismalli pehmopalikoista ja Korsossa järjesteltiin kiviä. Koivukylässä taas mitattiin matka lähimpään metsään, ja Aviapoliksessa valmistettiin tietysti lennokki. Myyrmäessä temppuilijat etsivät muinaisjäännöksiä ja Kivistössä laukattiin keppareilla.

Kyllin kesteillä valmistui käpylehmiä, -lampaita, -poroja ja oli siellä pari käpylepakkoakin!

Myyrmäen pisteellä tutustuttiin myyrmäkeläisiin arkeologisiin kaivauksiin ja tehtiin löydöksiä.

Museon pienoismallia kasattiin ahkerasti.

Kestien yhteydessä julkaistiin myös J.P. Pulkkisen uutuuskirja Sinisiipi, joka on Pulkkisen Vantaa-sarjan ensimmäinen osa. Dekkarisarja sijoittuu vantaalaisiin maisemiin, Martinlaaksoon, Koivukylään, Myyrmäkeen ja Keimolaan. Paikalla olivat kirjailija itse sekä kustannustoimittaja Maarit Halmesarka.

Kirjailija J.P. Pulkkinen. Kuva: Antti Yrjönen / Vantaan kaupunginmuseo. 

Päivä huipentui Peltolan koulun 8E-luokan kulttuuriympäristö -mobiilireitin julkaisuun. Vantaan kaupunginmuseo oli osallisena Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura ry:n Mobiilireittejä kulttuuriperintöön -hankkeessa, jossa luodaan toimintamalli koulujen ja museoiden mobiilireittiyhteistyöhön.

Luokka teki reitin koulunsa lähialueilla sijaitsevista kohteista. Avukseen he saivat kaupunginmuseolta aineiston eli kuvat ja tekstejä. Valmiiden aineistojen lisäksi oppilaat saivat pohdittavakseen myös kohteiden nykymerkityksen. Reitin teko oli oiva tapa tutustua lähialueiden kulttuuriympäristöön ”eikä se ollut edes vaikeeta”, he totesivat julkistustilaisuuden haastattelussa. Reitistä on hyötyä myös paljon laajemmin, sillä sen löytää netistä selaimen kautta kuka tahansa.

- Ainakin tulevien seiskojen kanssa kävellään tää reitti läpi, totesi luokan historian opettaja Petri Lassi.

Reitti on julkaistu osoitteessa www.tarinasoitin.fi/viertola.

Peltolan koulun 8E-luokan kunniakirjojen jakoa ja reitin julkistamistilaisuutta.

Iloinen kiitos päivään osallistuneille! Syksyllä juhlitaan saman tyylisellä kaavalla Vantaan 687-vuotissyntymäpäiviä. Juhlat järjestetään museolla 14. syyskuuta, joka on Vantaan oikea syntymäpäivä. 

Sydämellä, 

Kylli-täti

Kirjoittaja on Vantaan kaupunginmuseossa työskentelevä kulttuuriympäristölinjaukset -hankkeen projektikoordinaattori Maiju Nurminen

Vantaan muinaisjäännökset kartalle

Vantaan uutta yleiskaavaa varten tarvitaan monenlaisia selvityksiä. Yksi näistä selvityksistä on kaupunkisuunnittelun yhdessä kaupunginmuseon kanssa teettämä arkeologinen inventointi. Inventoinnissa selvitetään missä kaikkialla Vantaalla vielä on jäänteitä muinaisista asukkaista ja heidän asuin- ja toimintapaikoistaan. Minut palkattiin työtä varten projektitutkijaksi. Inventointi alkoi jo syksyllä 2017 ja on nyt huhtikuun alusta jatkunut täydellä tohinalla.

Kivikautinen liuskenuolenkärki Sotungin Sepänmäestä. Kuva: Petro Pesonen/Vantaan kaupunginmuseo.

Kaikki Suomen muinaisjäännökset on lueteltu Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä. Vantaalta merkintöjä on jo ennestään tässä rekisterissä yli 300 ja inventoinnin edetessä lukumäärä tulee vain kasvamaan. Suurin osa kohteista on kivikautisia asuinpaikkoja (n. 9000-1500 eaa) sekä historiallisen ajan kylätontteja ja kulkuväyliä.

Keväisen luonnon ihmeitä. Kuva: Petro Pesonen/Vantaan kaupunginmuseo.

Inventointia kannattaa tehdä vuodenaikojen sallimien reunaehtojen mukaan ja niinpä syksyn ja kevään inventoinnissa on keskitytty kynnettyihin peltoalueisiin, joita Vantaalla on eniten Seutulan-Riipilän-Luhtaanmäen ja Sotungin seuduilla. Ennestään tuntemattomia kivikautisia asuinpaikkoja onkin kertynyt parinkymmenen maastopäivän aikana jo yli 20 kpl, suurin osa niistä Seutulan ja Luhtaanmäen pelloilta, jossa on jo ennestään paljon kohteita. Asuinpaikat löytyvät kynnetyltä pellolta helposti, sillä maanmuokkaus on nostanut esineitä maan pintaan. Helpoiten erottuvat valkeat kvartsi-iskokset, joita on lähestulkoon aina kivikautisilla asuinpaikoilla, sillä kvartsista on tehty pientyökaluja isommista mukuloista iskemällä.

Pelloille on hukattu kaikenlaista myöhempinäkin aikoina. Kuva: Petro Pesonen/Vantaan kaupunginmuseo.

Kylätonttien ja tielinjausten osalta turvaudutaan vanhaan kartta-aineistoon, jota on kertynyt 1600-luvun lopulta lähtien erilaisissa maanmittaustoimituksissa. Näistä saadaan selville 1600-1700 -lukujen asutusten paikat, mutta varhaisemman jo kadonneen asutuksen jäänteet on etsittävä muualta. Autioituneista talonpaikoista voi maastossa olla jäljellä vielä tulisijan kumpu, matala kivijalka tai kellarikuoppa. Muutamia talon jäännöksiä inventoinnissa on jo löytynyt, mielenkiintoisin Simonsillasta Kylmäojan varrelta. Vielä on selvittämättä minkä ikäinen talonpohja on.

Inventointi jatkuu koko vuoden ajan yhdessä Vantaan historiallisen ajan teiden inventoinnin kanssa, josta enemmän syksyn blogissa.

Petro Pesonen