keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Tikkurilan alikulkutunneli ja vuosi 1708

Oltuaan vuosia suljettuna Tikkurilan asemaseudun mittavien rakennustöiden takia, Tikkurilan eteläinen alikulku avattiin vihdoin uudelleen keväällä 2018. Samalla paljastui alikululle tehty kasvojen kohotus. Uutuuksina alikulkuun ilmestyi pyöräparkki sekä taideteos nimeltä Kartasto 1708/2018. Taideteoksen pohjana on Samuel Broteruksen vuonna 1708 piirtämä kartta Tikkurilan seudusta. Kartta on piirretty yli 300 vuotta sitten, jolloin Tikkurilan seutu erosi tästä päivästä hyvin paljon. Katsotaan hiukan, minkälainen paikka Tikkurila oikein oli Broteruksen kartan tekohetkellä.

Maanmiittaaja Samuel Broterus esittelee Tikkurilan alikulun uutta kartta-taideteosta. Kuva: Antti Yrjönen / VKM
Vuonna 1708 Suomen valtiota ei ensinnäkään ollut olemassa, vaan Vantaa oli osa Ruotsia. Itse asiassa tuolloin ei vielä puhuttu Vantaasta. Seudun nimi oli Helsingin pitäjä ja enemmistö seudun asukkaista puhui äidinkielenään ruotsia. Tikkurila oli yksi paikkakunnan monista jo keskiajalla perustetuista kylistä, johon kuului muutamia maatiloja. Tikkurilan nimi Dickursby koostuu kahdesta osasta. Dickur tai suomeksi tikkuri, on vanha mittayksikkö, joka tarkoitti yleensä kymmentä oravannahkaa. Tosin tikkurissa voitiin mitata myös muita nahkoja. By taas on ruotsia ja tarkoittaa kylää. Tällaisia vanhoja -by päätteisiä kylännimiä löytyy Vantaalta vieläkin useita.

Kartan piirtämisajankohta vuonna 1708 oli todella vaikeaa aikaa Helsingin pitäjässä. Takana oli 1690-luvun suuret kuolonvuodet. Tuolloin neljä perättäistä katovuotta ja niiden mukana tuoma nälänhätä ja kulkutaudit korjasivat kaamean sadon kuolleiden määrässä. Heti perään vuonna 1700 alkoi Suuri Pohjan sota, joka vei lopulta Ruotsin suurvalta-aseman. Sota vei pitäjästä useita miehiä kuolemaan vieraille sotakentille. Sotaonnen kääntyessä Virosta ja Liivinmaalta saapuneet pakolaiset toivat mukanaan ruton. Rutto tappoi vuonna 1710 runsaasti pitäjäläisiä.

Ote Samuel Broteruksen Tikkurilaa kuvaavasta kartasta vuodelta 1708. Nykyinen Tikkurilan keskusta sijaitsee kuvan oikeassa yläkulmassa. Joessa erottuu oikealla myllynpaikat, joiden kohdalla sijaitsee nykyään Vernissa. Vuona 1708 Tikkurilan kyläkeskus sijaitsi jokea pitkin länteen, nykyisen Viertolan alueella. Kartta: Kansallisarkisto.
Vuonna 1713 venäläiset nousivat maihin Helsingin edustalla ja saapuivat pian sen jälkeen Helsingin pitäjään. Kaarle XII oli aiemmin sallinut ja rohkaissut joukkojaan raakaan hävityssotaan venäläisiä vastaan, joten lempeää suhtautumista paikallisväestöön ei ollut odotettavissa. Venäläismiehityksestä tulikin pitkä ja vaikea ja kesti aina vuoteen 1721. Ajanjaksoa kutsutaan isovihaksi.

Kartan tekohetki kuvaa siis varmasti yhtä Vantaan alueen vaikeinta ajanjaksoa. Mutta kartasta käy myös ilmi minkälainen rakenne pitäjässä oli satoja vuosia sitten. Nykyisellä Tikkurilan asemaseudulla ei ollut muuta kuin peltoa ja metsää. Tikkurilan keskusta sijaitsi silloin Viertolassa, paikalla jossa on nykyään Jokirannan koulu. Muita asutuskeskittymiä olivat Fastböle, joka on nykyäänkin samalla paikalla Heurekasta itään, sekä Simonsböle, joka sijaitsi nykyisen Tikkurilan urheilupuiston länsipuolella. Seudun asukasluku nousi tällöin vain muutamaan sataan henkilöön ja vaikeat vuodet varmasti verottivat siitäkin osan. Tätä lukua voi verrata nykyhetken Tikkurilan reiluun 5000 asukkaaseen.

Nykyiselle paikalleen aseman seudun ympäristöön Tikkurila muutti vasta rautatien valmistumisen myötä 1860-luvulla. Tällöin asumistihentymiä rupesi syntymään radan varrelle. Radan varrelle rakennetaan vielä nykyäänkin paljon uusia taloja. Nykyinen Tikkurilan keskus edustaa siis täysin uutta ja erilaista maailmaa kuin aika ennen rautatietä. Vaikka alikulkutunneli onkin nykyään kiireinen ohikulkupaikka, kannattaa taideteoksen luokse aina välillä pysähtyä hetkeksi miettimään, että seudulla on ollut elämää (ja tässä tapauksessa myös kuolemaa) jo kauan sitten.

Andreas Koivisto

Ei kommentteja: