perjantai 4. toukokuuta 2018

Vantaan muinaisjäännökset kartalle

Vantaan uutta yleiskaavaa varten tarvitaan monenlaisia selvityksiä. Yksi näistä selvityksistä on kaupunkisuunnittelun yhdessä kaupunginmuseon kanssa teettämä arkeologinen inventointi. Inventoinnissa selvitetään missä kaikkialla Vantaalla vielä on jäänteitä muinaisista asukkaista ja heidän asuin- ja toimintapaikoistaan. Minut palkattiin työtä varten projektitutkijaksi. Inventointi alkoi jo syksyllä 2017 ja on nyt huhtikuun alusta jatkunut täydellä tohinalla.

Kivikautinen liuskenuolenkärki Sotungin Sepänmäestä. Kuva: Petro Pesonen/Vantaan kaupunginmuseo.

Kaikki Suomen muinaisjäännökset on lueteltu Museoviraston ylläpitämässä muinaisjäännösrekisterissä. Vantaalta merkintöjä on jo ennestään tässä rekisterissä yli 300 ja inventoinnin edetessä lukumäärä tulee vain kasvamaan. Suurin osa kohteista on kivikautisia asuinpaikkoja (n. 9000-1500 eaa) sekä historiallisen ajan kylätontteja ja kulkuväyliä.

Keväisen luonnon ihmeitä. Kuva: Petro Pesonen/Vantaan kaupunginmuseo.

Inventointia kannattaa tehdä vuodenaikojen sallimien reunaehtojen mukaan ja niinpä syksyn ja kevään inventoinnissa on keskitytty kynnettyihin peltoalueisiin, joita Vantaalla on eniten Seutulan-Riipilän-Luhtaanmäen ja Sotungin seuduilla. Ennestään tuntemattomia kivikautisia asuinpaikkoja onkin kertynyt parinkymmenen maastopäivän aikana jo yli 20 kpl, suurin osa niistä Seutulan ja Luhtaanmäen pelloilta, jossa on jo ennestään paljon kohteita. Asuinpaikat löytyvät kynnetyltä pellolta helposti, sillä maanmuokkaus on nostanut esineitä maan pintaan. Helpoiten erottuvat valkeat kvartsi-iskokset, joita on lähestulkoon aina kivikautisilla asuinpaikoilla, sillä kvartsista on tehty pientyökaluja isommista mukuloista iskemällä.

Pelloille on hukattu kaikenlaista myöhempinäkin aikoina. Kuva: Petro Pesonen/Vantaan kaupunginmuseo.

Kylätonttien ja tielinjausten osalta turvaudutaan vanhaan kartta-aineistoon, jota on kertynyt 1600-luvun lopulta lähtien erilaisissa maanmittaustoimituksissa. Näistä saadaan selville 1600-1700 -lukujen asutusten paikat, mutta varhaisemman jo kadonneen asutuksen jäänteet on etsittävä muualta. Autioituneista talonpaikoista voi maastossa olla jäljellä vielä tulisijan kumpu, matala kivijalka tai kellarikuoppa. Muutamia talon jäännöksiä inventoinnissa on jo löytynyt, mielenkiintoisin Simonsillasta Kylmäojan varrelta. Vielä on selvittämättä minkä ikäinen talonpohja on.

Inventointi jatkuu koko vuoden ajan yhdessä Vantaan historiallisen ajan teiden inventoinnin kanssa, josta enemmän syksyn blogissa.

Petro Pesonen

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Simonsillan metsikössä on polun varrella vajaa parimetriä pitkä kivinen maakasa,noin puoli metriä korkea, kasan päällä kasvaa jykevä kuusi, kasan edessä puron suuntaan on kuoppa. Mikä mahtanee olla ja minkä ikäinen voisi kasa olla?

Vantaan kaupunginmuseo kirjoitti...

Simonsillan metsiköstä on kuluneen vuoden arkeologisen inventoinnin aikana löytynyt vanhemman kivikauden kohteita. Ne eivät kuitenkaan juurikaan erotu nykyisn maan pinnalle muuta kuin vanhoina rantaterassien törminä. Löytämänne kohde ei siis taida liittyä kivikauteen.

Metsiköstä on myös löytynyt rakennuksen kivijalka. Rakennuksen pohja on luultavasti korkeintaan 1800-luvulta, joten paikalla on selvästi ollut ihmistoimintaa myös modernimpana aikana. Voisikohan mainitsemanne maakasa liittyä löydettyyn rakennuksen raunioihin ja sen aikaiseen toimintaan? Voisitte toimittaa tänne museolle tarkemmat sijaintitiedot maakasasta ja mahdollisesti kuvatkin, niin voisimme pohtia sitä tarkemmin. Voi olla yhteydessä museon arkeologiin Andreas Koivistoon etunimi.sukunimi@vantaa.fi, puh. 050 302 4926.

Simonmetsästä ja muualta Vantaalta jo tunnettuja kohteita voi tarkastella Vantaan karttapalvelusta https://kartta.vantaa.fi/. Valitsemalla vasemmasta palkista "Kiinteistöt ja rakentaminen", "Historialliset rak. kohteet" ja "Muinaisjäännökset" saa esille Vantaan alueelta löydetyt muinaisjäännöskohteet.

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos linkistä muinaismuistorekisteriin, kuvaamani kumpu ison kuusen alla näyttäis olevankin rekisterissä merkittyä muinaisjäännösaluetta. En ollut hetkeen tarkistanut rekisteriä, joten olipas mielenkiintoista luettavaa.