maanantai 7. marraskuuta 2011

Mietteitä Lillaksen jälkitöiden ääreltä

Viime kesän Mårtensbyn Lillaksen kylätontin kaivausten jälkityöt ovat päässeet hyvään vauhtiin. Meitä on täällä museolla parhaimmillaan viisi ihmistä työskentelemässä kaivausaineiston parissa. Kostean kenttäkauden tunnelmat palautuvat hyvin mieleen avatessa mutaisia löytöpusseja ja katsoessa likaisia kaivauskarttoja. Kuitenkin mieli on hieman haikea kun tietää, että joutuu odottamaan ensi kesään asti ennen kuin pääsee uudelleen kentälle.




Kuvassa Lillaksen kumpare kauniina syyspäivänä 2011.

Haikeus kuitenkin katoaa nopeasti kun tarkastelee mitä kaikkea hienoa kesällä tulikaan löydettyä. Löytöpussien sisuksista paljastuu monenlaisia mielenkiintoisia löytöjä, kuten lasihelmiä, työkaluja, erilaisia hienoja keramiikan sirpaleita ja lasiastioiden palasia. Sokerina pohjalla meillä on kaivausten aikana löytynyt, kuparisekoitteinen oluttynnyrin kukkoaiheinen hana.

Isoimpia löytöjä olivat kaivauksilta museolle kuljetetut pari hirrenpätkää, jotka poistettiin tontilta löytyneestä kaivosta. Hirret puhdistettiin ja kuvattiin ennen kuin ne lähetettiin Itä-Suomen yliopistoon Joensuuhun vuosirengas-ajoitukseen (tai ammattitermein ilmaistuna dendrokronologista ajoitusta varten).


Lillaksen kaivo esiinkaivettuna.

Kaivosta ja muista yhteyksistä otetut maanäytteet ovat myös parasta aikaa analyysissa. Jännityksellä odotamme tuloksia, että mitä kaikkia eri kasvinosia niistä löytyykään ja onko niissä mitään yllätyksiä. Jokohan sieltä löytyisi esimerkiksi viikunansiemeniä?

Mutta vaikka jälkityöt ovat hyvässä vauhdissa, on töitä vielä paljon edessä ennen kuin raportti on valmis. Karttojen piirtäminen on vasta aluillaan ja sitä varten saadun uuden tietokoneohjelman opettelu vie aikaansa. Ensi vuoden alussa pitäisi kuitenkin kaikki olla valmiina ja sitten voimme vain odotella lumien sulamista, jotta pääsisimme jatkamaan tutkimuksia Mårtensbyssä.

Andreas Koivisto


Kuvat: Andreas Koivisto, Vantaan kaupunginmuseo.





Ei kommentteja: