![]() |
| Oravannahat ja muut pohjoisilta alueilta peräisin olevat turkikset olivat kysyttyä tavaraa eteläisen Euroopan markkinoilla. Kuva: Stella Karlsson/Vantaan kaupunginmuseo. |
Puhutaan, että oravannahat olisivat joskus toimineet maksuvälineenä rahojen sijaan. Minkä arvoinen yksi tikkuri oravannahkoja siinä tapauksessa oli? Koska hinnoista on hyvin vähän tietoa ja käytössä oli niin sanottu luontaistalous, joka perustui vaihtokauppaan, on tikkurin arvoa hirvittävän vaikea selvittää. Vasta 1200-luvulla ruvettiin kolikoita käyttämään yleisemmin maksuvälineenä Ruotsin valtakunnassa. Kyllä sitä aiemminkin esiintyi kolikoita, sillä niin Ruotsista kuin täältä Suomesta on löytynyt monia hopearahakätköjä. Viikinkiajan (n. 800-1100-luvulla) alussa tänne Pohjolaankin saapui esimerkiksi itämaisia dirhemeitä. Mutta rahoja ei käytetty samaan tapaan kuin myöhemmin.
Mikäli jalometallisia kolikoita käytettiin, laskettiin aluksi sen paino. Islamilainen dirhem oli hopearaha, jonka paino oli 2,97 grammaa. Islamilaisten matkailijoiden kertomuksissa on tietoa mitä eri eurooppalaisista kaupungeista sai yhdellä dirhemillä. Prahassa sai esimerkiksi 25 kanaa vuonna 965 ja Venäjällä sai yhden neljäsosan härästä 1000-luvulla. Tikkuriin ja oravannahkoihin liittyen on mainittu, että yhdellä dirhemillä sai 18 oravannahkaa. Näin saadaan karkea arvo oravannahoille ja tikkurille. Voidaan siis ajatella, että yhden tikkurin, eli kymmenen oravannahan arvo olisi voinut olla puoli dirhemiä. Niillä olisi tämän logiikan mukaan saanut hankittua 12 kanaa tai kahdeksasosan härästä riippuen vähän missä päin Eurooppaa oikein liikkui.
Andreas Koivisto

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti