Elokuun viimeisellä viikolla, 29.8-1.9.2012
välisellä ajalla, Helsingissä oli poikkeuksellisen paljon arkeologeja. Se ei kuitenkaan
tarkoittanut, että kadut olisivat olleet täynnä ruoskaa heiluttelevia
lierihattuisia ihmisiä, sillä useimmat kulkivat siviilit päällä ja olivat
tulleet kuuntelemaan esitelmiä 18 kerran järjestettävään EAA-konferenssiin.
EAA, eli European Association of Archaeologists, on Euroopan laajuinen
arkeologien yhdistys, joka kerää vuosittain yhteen maanosan arkeologit
yhteiseen seminaariin. Helsingin kokoukseen osallistui miltei 1200 arkeologia
ympäri Euroopan, mikä oli suurin lukema tapahtuman historiassa.
Myös Vantaa oli edustettuna konferenssissa, sillä
esittelemme Riikka Väisäsen ja Elisabeth Holmqvist-Saukkosen kanssa uusia
tutkimustuloksia, jotka koskivat Gubbackasta löytyneitä punasavikeramiikkoja.
Esiinnyimme keskiajan maaseutua käsittelevässä sessiossa yhdessä ruotsalaisten
sekä muiden suomalaisten tutkijoiden kanssa. Muualla Euroopassa keskiajan tutkimus näytti
esitelmien perusteella keskittyvän lähinnä kaupunkien tutkimiseen.
Vantaalla on siis parhaillaan meneillään pilottihanke
koskien keskiaikaisia punasavikermaiikkoja. Tämä olisi onnistuessaan erityisen
hieno hanke, sillä punasavikeramiikoista ei olla tähän mennessä paljoa pystytty
sanomaan. Kuitenkin ne ovat yleisin keraaminen löytömateriaali keskiajan
kaivauksilla. Yleensä niistä on vain todettu, että ne ovat tuontia ja että
punasavea on mahdollisesti ruvettu valmistamaan paikallisesti Suomessa joskus 1400-luvulla
Turussa. Tieto on kuitenkin perustunut olettamuksiin ja se on ollut hirveän
epämääräistä.
Kuvassa Gubbackasta löytyneitä punasavikeramiikkoja. Kuva Pekka J. Heiskanen.
Tutkimushankkeemme tarkoituksena oli analysoida
punasavikeramiikkojen kemiallisia koostumuksia ja tutkia jos niiden perusteella
voisi sanoa missä ne ovat valmistettu. Olettamuksena oli, että savien koostumus
vaihtelee ympäri Itämeren alueen ja tutkimalla tarkemmin keramiikoissa käytetyn
saven koostumusta voisi määrittää missä astia on valmistettu. Hankkeessamme
analysoitiin 10 Gubbackasta löytynyttä keramiikan sirpaletta.
Vertailumateriaalina meillä oli 5 Espoon Mankbyn keskiaikaiselta kylätontilta
löytynyttä palaa sekä 5 palaa Tallinnasta.
Vaikka tutkimusaineisto oli pieni, oli tulokset
lupaavia. Pystyimme toteamaan, että viisi Gubbackan paloista oli luultavasti
paikallista tuotantoa ja kolme oli luultavasti tuontia Tallinnasta. Mankbyn
paloista neljä oli myös paikallista valmistusta, mutta peräisin jostakin muusta
paikasta kun Gubbackan keramiikat. Yksi Mankbyn astianpaloista oli valmistettu
samassa paikassa kun Gubbackan viisi palaa. Tallinnan palat muodostivat kaikki
oman ryhmänsä, johon siis kuului myös kolme Gubbackan palaa. Kaksi Gubbackan
palasista muodostivat vielä oman ryhmänsä, josta ei ollut vertailumateriaalia
saatavilla. Ehkä ne edustivat tuontia jostakin muualta, mahdollisesti
Keskieuroopasta tai Ruotsista.
Nyt meillä on siis näyttöä, että punasavikeramiikkaa
näyttää valmistetun paikallisesti Gubbackan ympäristössä 1400–1500-luvuilla.
Tutkimukset osoittavat myös keramiikkaa tuodun Tallinnan seudulta.
Analysoitujen astiakappaleiden määrä on kuitenkin pieni ja tarvitsemme jatkossa
analysoida paljon enemmän paloja ja saada verrokkimateriaalia esimerkiksi
keskiaikaisista keskuspaikoista, kuten Turusta ja Porvoosta. Kiva lisä olisi myös jos löytyisi konkreettisesti vanha keramiikanvalmistuspaikka maastosta.
Punasavikeramiikkoja koskevat tuloksemme ovat
kuitenkin lupaavia ja ne innostavat jatkamaan tutkimuksia. Tutkimuksemme
herätti myös kiinnostusta kansainvälisestikin. Erityisen kiinnostunut oli eräs
tanskalainen kollega, joka oli kamppaillut samanlaisten ongelmien kanssa kuin
me, koskien Tanskasta löytyneitä epämääräisiä keramiikkoja. Jos saamme
rakennettua tarpeeksi suuren tietokannan koskien Itämeren ympäristöstä
löytyneitä keramiikan kappaleita, voisimme keramiikkojen kemiallista
koostumusta tarkastelemalla päätellä mistä keramiikat ovat peräisin. Tällaisen
tietokannan tekeminen on kuitenkin suuren työn takana…
Andreas Koivisto
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti