keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Tavastkullan kartanon vanhaa paikkaa tutkitaan arkeologisesti

Tällä viikolla alkoi arkeologiset kaivaukset Tavastkullan kartanon vanhalla tonttipaikalla. Kaupunginmuseo suorittaa Vantaan historiatoimikunnan toimeksiannosta tutkimukset 4.-21.6.2018. Tutkimuspaikka sijaitsee nykyisestä Hämeenkylän kartanosta noin 900 metriä koilliseen Kakolanmäen juurella. Kartano on aikanaan sijainnut komealla paikalla Pikkujärven rannan tuntumassa. Nykyään järvi on kuivunut ja järven alue soistunut.

Tavastkullan kartano Samuel Broteruksen vuoden 1691 kartassa Lillträskin (Pikkujärvi) rannalla. Kartano on merkitty karttaan nimellä Gården. Kartta: Kansallisarkisto.

Nyt tutkittavalla vanhalla paikalla on historiallisten lähteiden mukaan ollut asutusta ainakin 1500-luvun alkupuoliskolta saakka. Tavastkullan kartano perustettiin 1500-luvun lopussa, kun paikalle rakennettiin Nygårdin säteri. Kartano muutti vanhalta tonttimaaltaan nykyiselle paikalleen 1700-luvun kuluessa.

Kartano syntyi, kun amiraali Bengt Juusten sai kuningas Juhana III:lta kaikkiaan 40 tilaa läänityksenä palkkiona hyvästä sotapalveluksesta. Läänityksen myötä Juusten sai oikeuden kerätä verot läänitykseen kuuluvalta maa-alueelta. Osa Juustenin saamista tiloista sijaitsi Hämeenkylässä, jonne hän perusti säterin nimeltä Tavastkulla. Juusten, jonka aatelisnimi oli Gyllenlood, oli aiemmin toiminut muun muassa Käkisalmen ja Turun linnojen päällikkönä (Hämeenkylän kartanon historiallisista vaiheista löytyy hyvin tietoa Jukka Hakon ja Pia Vuorikosken uutuuskirjasta Kartanoelämää Vantaalla). Gyllenloodien jälkeen tila siirtyi Petter Sund nimiselle kauppiaalle (Sundin vaiheista on puolestaan kirjoittanut Kaisa Kyläkoski).

Tutkimalla hylättyä kartanopaikkaa, museo toivoo saavansa tietoa kartanon arkielämästä 1500–1700-luvulla. Museo ei ole aiemmin tutkinut aatelissäädyn kohteita, joten on mielenkiintoista nähdä, miten esineellinen kulttuuri eroaa papiston, kauppiaiden ja talonpoikien esineistöstä. Näitä muita säätyjä kaupunginmuseo on tutkinut aiempina vuosina ja niistä kertyneet tiedot on julkaistu Riikka Väisäsen kirjoittamassa Kolme kylää -teoksessa.

Tavastkullan vanhan kartanopaikoan kaivaukset alkoivat maanantaina 4.6.2018. Kuvan kaivausalue on avattu päärakennuksen ja sen pihan alueelle. Kuva: Riikka Väisänen/Vantaan kaupunginmuseo.

Tavastkullan vanha kartanonpaikka tarjoaa ainutlaatuisen tutkimusmahdollisuuden, sillä se on säilynyt koskemattomana aina siitä, kun kartanon siirrettiin nykyiselle paikalleen. Kaivauksilta toivotaan myös tietoa kartanoa edeltävältä ajalta.

Tutkimusten myötä saadaan jälleen uutta tietoa yhdestä kaupungin kartanosta. Vaikka Vantaan kartanoita on ansiokkaasti tutkittu viime vuosina, käsittelee tehty tutkimus lähinnä melko uutta aikaa ja kartanoiden varhaisvaiheet tunnetaan verrattain huonosti. Näiden tutkimusten myötä toivotaan parannusta tähän tilanteeseen.

Andreas Koivisto

Ei kommentteja: