tiistai 9. helmikuuta 2010

Kiharalla


Hiuksia on kiharrettu pitkään ja hartaasti. Esimerkiksi piippaussaksien idea tunnetaan jo antiikin ajalta. Kauneusnäyttelyssämme on esillä Marcel-merkkiset piippaussakset, joita on käytetty 1900-luvun alussa Helsingin maalaiskunnassa.

Kiharat ovat yleensä aina muodissa, mutta on meillä vantaalaisia muistoja kiharoiden lyttäämisestäkin. Risto Räppääjä -musikaalielokuvan Risto kutsui kiharahiuksista Nelliä Nuudelipääksi. Elokuva kuvattiin vuonna 2007 Vantaan Kartanonkoskella.

Onko sinulla kiharia vai suoria muistoja? Milloin sait ensimmäisen permanentin ja kuinka sen kanssa oikein kävi? Nukuitko yösi hiukset letillä vai heräsitkö ajoissa kreppaamaan?

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hiukset piti olla mahdollisimman kuohkeat 1980-1990-lukujen taitteessa. Yläaste- ja lukioikäisenä tavoittelin sellaista lopputulosta permanentin voimin. Kihravavaikutelma ei kuitenkaan itsessään tainnut olla se tavoiteltu juttu vaan juuri se pöyhkeys. Näin Kerimäellä, ei missään muodin mekassa siis..

Anonyymi kirjoitti...

Kreppirauta oli se juttu jossain vaiheessa, olin varmaan kuudennella tai seiskalla koulussa tuolloin. Sillä sitten säkerrettiin tukkaa oikein innolla, ja tuloksena oli sellainen pyramidimainen kolmiopää. Ihan kammottavaa näin jälkikäteen ajateltuna, mutta silloin kovinkin tyylikästä. Sitten seurasi hieman parempi versio - lainerauta. Sitä en itselle hankkinut.

Permanentin hankin ehkä ysiluokkalaisena. Menimme kaverini kanssa yhdessä kampaajalle, joka sijaitsi asuinhuoneistossa. Tukkani on kovin itsepäistä laatua, joten permanentti ei ollut mikään menestys. Jouduin näkemään aikamoisen vaivan joka aamu, että sain kiharat näkyville. Ja kun tukkamalli oli korvilta lyhyt ja takaa pitkä, niin voi vaan kuvitella miltä pääni näytti. En ole sen koommin edes harkinnut kiharoiden hankkimista.

nainen vm-74